Ei enää hylätty

On nuortenleirin ensimmäinen ilta. Kesken ylistyshetken muistot täyttävät mieleni niin intensiivisesti, että minun on pakko lysähtää maahan. Sydämeni hakkaa samalla, kun kuvat, jotka halusin pyyhkiä pois, tunkeutuvat kutsumatta silmieni eteen.

Kävelen iloisena ekaluokkalaisena kohti koulun ulko-ovea. Tuttuun tapaani suuntaan nurkan taakse, missä olen aikaisempina päivinä hyppinyt ruutua luokkalaisteni kanssa. Tervehdin kavereitani, mutta saan vastaukseksi vain käännetyt selät ja välttelevät katseet. Jokin on muuttunut. Kukaan ei enää sano minulle mitään. He eivät haluakaan minua seuraansa. Kyyneleet kostuttavat silmäni, mutta pinnistän parhaani, etteivät ne lähtisi vyörymään pitkin poskeani. Olen ulkopuolella.
– Minä olin siellä sinun kanssasi.

Kuulen huoneen ulkopuolelta katkeraa huutoa. Sihisevää syyttelyä. Uhkailua: Mä lähden! Käperryn peiton alle ja yritän häivyttää hyytävät äänet tyynyjen avulla. En haluaisi kuulla noita myrkyllisiä sanoja, mutta ne jumiutuvat soimaan tärykalvoihini ilkkuen tuskalleni. Ovi paiskataan kiinni.
– Minä olin siellä sinun kanssasi.

Kivuliaiden hetkien noustessa yksi toisensa jälkeen pintaan, Jumala sanoo niin lempeällä äänellä kuin Isä voi lapselleen sanoa: “Et ollut yksin. Minä olin siellä”. Itken niin paljon, että voimani valuvat minusta ja jään makaamaan maahan hiljaa nyyhkyttäen.

 


Hylätyksi tuleminen on kokonaisvaltainen, syvältä kouraiseva ja hyvin kipeä kokemus. Se voi itse asiassa aiheuttaa voimakkaan stressireaktion, joka voi saada tuntemaan jopa fyysistä sydänkipua. Kenties sinäkin olet joutunut kohtaamaan tuon kylmäävän kivun. Kenties sinäkin olet joutunut kysymään kyynelsilmin, miksi sinut jätettiin yksin. Kenties sinä olet joutunut jopa kuulemaan, ettei sinun toivottu edes syntyvän.

En voi tietää, miten syviä kipuja sinä olet saattanut joutua elämässäsi kohtaamaan tällä alueella. Kukaan muu ihminen ei voi kokemuksiamme täysin ymmärtää. Mutta on olemassa yksi, joka on nähnyt itkusi ja itkenyt vierelläsi, ja johon on sattunut, kun sinua on satutettu. Hän on Taivaallinen Isämme, josta käytetään Raamatussa muun muassa ilmausta “Runsaan lohdutuksen Jumala, joka lohduttaa meitä kaikissa ahdingoissamme” (1. Kor. 1:3). Hän piirsi sinut käsiensä ihoon jo ennen kuin olit olemassa edes vanhempiesi mielessä. Hän on luvannut, että Hänen rakkautensa sinua kohtaan ei koskaan järky.

Ystäväni, saatat tänään kokea olevasi hyvin murtunut ja särkynyt – ehkä jopa hylätty ja pois heitetty. Jos olet tuollaisessa tilanteessa, tahdon rohkaista sinua Taivaallisen Isämme lupauksella: “Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli” (Ps. 34:18). Hän on särkynyttä lähellä eikä Hän vaadi sinulta mitään. Isä on vierellämme silloinkin, kun sanat kuivuvat huuliltamme ja haluamme vain surra hiljaa. Hän on luvannut, että vaikka kaikki muut lähtisivätkin, Hän ei koskaan hylkää meitä.

Minja Kujala

25-vuotias laulaja-lauluntekijä, vaimo ja perheenäiti.

One thought on “Ei enää hylätty

  1. Eihän tota pysty lukee loppuun saakka ekalla kerralla. En tiiä vaikuttaako vuorokauden aika siihen asiaan (luen nyt yöllä :D)… Niin jotenski sillee fiilaan ton heti alusta, vaik ei oo ihan ekalta asti kiusattu… luen sen sit ku oon kotona. Yritän. Semmonen määrä ööh nii semmoista hyvyyttä/lempeyttä/hoivaa/kohtaamista et vastaanottimet ylikuormittu heti :O

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *