Viihdy epämukavuusalueella

Kauan kauan sitten pienessä kalastajakylässä asui muuan perheenisä ja kalamies. Päivästä toiseen hän nousi pieneen kalastusveneeseensä ja kiersi järven parhaat kala-apajat etsien mahdollisimman isoja parvia, jotta voisi myydä kalat torikauppiaalle ja saada tuloja perheelleen. Hän tunsi vuosien saatossa tutuksi käyneen järven kaikki karikot ja poukamat, ja tiesi mihin aikaan vuorokaudesta ja millä säällä saisi mitäkin kalasorttia. Joinain päivinä saalista tuli enemmän ja toisinaan vähemmän, aina kuitenkin tarpeeksi perheen elättämiseksi. Kalastus oli ainoa asia, jonka mies tiesi. Ainoa asia, jossa hän koki olevansa oikeasti hyvä, ja oli sitä myös kaikkien muidenkin mielestä. Sitä hän oli aina tehnyt, eikä hänen mielessään varmasti ollut käynyt alanvaihto tai uudelleenkouluttautuminen. Mitäpä muuta tuossa pienessä kalastajakylässä voisikaan vaatimaton kalamies tehdä kuin kalastaa?

 

Niinpä hän koki varmasti elämänsä suurimman yllätyksen, kun yhden kalareissun päätteeksi eräs täysin tuntematon kiertelevä saarnamies pyysi kalamiestä jättämään kaiken taakseen ja seuraamaan häntä. Ihmeen kaupalla, siis kirjaimellisesti kalaihmeen kaupalla, tämä kalamies päätti jättää veneensä ja verkkonsa eli kaiken sen, jonka hän tunsi, ja astui tuntemattomaan seikkailuun vieraan miehen johdolla. Eipä kalamies mahtanut aavistaa, kuinka tuo seikkailu tulisi muuttamaan hänen elämänsä ja lopulta mullistaisi koko maailman.

 

Tämä kalamies oli tietenkin apostoli Pietari, ja kuten lukuisat muut Raamatun henkilöt, hänetkin Jumala kutsui luopumaan jostakin tutusta ja turvallisesta astuakseen kohti tuntematonta ja pelottavaa. Jotkut henkilöt vastasivat kutsuun yhtään empimättä kuten profeetta Samuel, kun taas toiset tarvitsivat enemmän suostuttelua kuten polviinsa asti kalan peitossa ollut Pietari. Jumala halusi viedä nämä raamatunhenkilöt pois tutusta ja turvallisesta sellaiseen tilanteeseen, jossa he saisivat kasvaa luottaen Jumalan uskollisuuteen ja johdatukseen.

 

Sosiaalipsykologiassa tätä tuttua ja turvallista kutsutaan mukavuusalueeksi, ja uutta ja vieraampaa epämukavuusalueeksi tai oppimisalueeksi. Aivan kuten lihas tarvitsee kasvaakseen rasitusta, niin myös ihminen tarvitsee henkisesti kasvaakseen uusia haasteita eli epämukavuusaluetta. Mitä enemmän ihminen viettää aikaa epämukavuusalueella, sitä laajemmaksi hänen mukavuusalueensa kasvaa, eli niin moni asia ei enää tunnu pelottavalta. Ja päinvastoin, mitä enemmän ollaan pelkästään mukavuusalueella, sitä pienemmäksi oma kupla käy, ja kohta pelkkä toiselle ihmiselle puhuminen tai kodista lähteminen tuntuu jo ylitsepääsemättömältä. Liikaa ei kuitenkaan saisi olla pelkällä epämukavuusalueellakaan. Muuten ollaan pian paniikkialueella ja mukavuusalue vastaavasti pienenee. Ikään kuin lihas, joka menee ylikuntoon.

 

Jumala kutsui monia Raamatun miehiä ja naisia mukavuusalueelta epämukavuusalueelle, yhdessä Hänen kanssaan. Samalla tavoin Hän kutsuu sinua ja minua tänä päivänä. Jumalan pelastustyö ei jää siihen, että saamme syntimme anteeksi, vaan Hän haluaa kasvattaa meitä, eli muuttaa meitä luonteeltamme enemmän Hänen kaltaisikseen. Hän ei kuitenkaan tee sitä väkipakolla tai simsalabim-konsteilla, vaan kutsuu meitä tekemään itsenäisen päätöksen niin kuin kutsui Pietariakin. Hän ei myöskään viskaa meitä syvään päähän yksinämme, vaan lupaa aina olla kanssamme, vaikkemme sitä aina näe tai koe.

 

Mitä enemmän viihdymme epämukavuusalueella, sitä enemmän Jumala voi tehdä työtään meissä, ja sitä paremmin voimme kantaa niitä hedelmiä, joita Hän tahtoo meidän kantavan. Toivoisin, että voisit miettiä hetken seuraavaa kysymystä: Mikä on se epämukavuusalue, johon Jumala sinua tällä hetkellä kutsuu?

Jaakko Kujala

25-vuotias perheenisä ja kieltenopettaja. Palvelee Jyväskylän vapaaseurakunnalla opetustehtävissä sekä pienryhmänjohtajana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *