Varastettu minäkuva

Iltana eräänä tapasin kaupungilla miehen, joka kertoi pystyvänsä kunnioittamaan ohi kulkeneita ihmisiä, vieressä istuvaa alkoholistia ja minuakin. Miehen katse painui kuitenkin katuun, kun tuli puhe itsensä kunnioittamisesta. Siihen hän ei kyennyt – kenties omien valintojensa ja sen, minkälaiseksi ne olivat hänet tehneet. Se kaikki aiheutti häpeää ja tuskaa. Silloin ei minulla paljoa hienoja sanoja enää […]

Read More

Uskovien seitsemän karikatyyriä

Nämä seitsemän karikatyyriä ovat hyppineet silmilleni toistuvasti seuratessani tovereideni vaellusta, ja myös ihastellessani omaa peilikuvaani… Kaikissa on toki jotain hyvää, josta voi oppia, mutta ikävä kyllä välillä menee yli. 1. Ylihengellinen Tämä pää pilvissä vaeltava henkilö näkee kaikki negatiiviset tapahtumat vihollisen hyökkäyksinä. Flunssa,  sadekuuro ja jopa punainen liikennevalo voi olla sielunvihollisen vastustusta, kun taas onnistunut […]

Read More

Esikuvallista – Daavid ja Saul

Raamatusta löytyy valtava määrä esikuvia. Esimerkiksi Vanhan testamentin henkilöt ja tapahtumat kuvaavat usein hämmästyttävän tarkasti Jeesusta, seurakuntaa tai kristityn elämää. Eräs tuore oivallus liittyy Israelin ensimmäiseen kuninkaaseen Sauliin ja hänen seuraajaansa Daavidiin. Saul on esikuva Israelin kansan yhteiskunnallisesta vallasta, jota käyttivät esimerkiksi kuninkaat ja muut maalliset vallanpitäjät sekä ylipappi ja muut uskonnolliset johtajat. Saul oli […]

Read More

Rukousta ja fillareita

Suoritin asepalvelukseni edesmenneessä Mikkelin varuskunnassa. En tiennyt kaupungista tai oikeastaan koko touhusta mitään, joten lähdin matkaan huhut korvissa ja rukous sydämessä löytäen itseni korohoron sotilasmestarin alaisuudesta kirjurin roolista. Löysin myös seurakunnan, jossa tapasin käydä iltalomilla istumassa perinteisessä rukouskokouksessa. Harmittavaa tapauksessa oli kulkeminen apostolin kyydillä, eikä siinä ollut mitään pyhältä tuntuvaa. Päinvastoin homma alkoi harmittamaan. Kokous […]

Read More

Uskovien sinkkujen viisi ajatusvirhettä

Menin naimisiin 18-vuotiaana abiturienttina, ja olen siitä asti seurannut ikätovereideni rakkauselämän tuskailuja. Seuraavat viisi ajatusvirhettä pomppaavat toistuvasti esiin sinkkuystävieni puheessa. Ei sillä, kyllä meillä ukkomiehillä ja akkanaisilla on myös omia aivopieruja, mutta ne ovatkin aivan oma lukunsa.  1. Jossakin tuolla on se henkilö, jonka Jumala on tarkoittanut juuri minulle. Vaikka ajatus sielunkumppanista on todella romanttinen, ei […]

Read More

Jumalan huonekasvi

Kristillinen usko on kuin huonekasvi. Vertauksen perusidea on tuttu jo Jeesuksen kylväjävertauksesta: Jumala kylvää uskon siemenen sydämemme maaperään ja antaa kasvun. Kasvi tarvitsee kasvaakseen esimerkiksi vettä, ravinteita, valoa, hiilidioksidia ja tilaa sekä sopivat kasvuolosuhteet (mm. lämpötila ja happamuus). Kun siemen on itänyt ja nämä vaatimukset pysyvät kunnossa, kasvi kasvaa itsestään. Emme saa siementä itse itämään […]

Read More

Soveliasta ylistystä

Tiedä teistä muista Isä meidän lapsista, mutta minä olen ollut joidenkin asioiden suhteen aikanani hieman, hmmm… jäykkä. Ajattelin, että jos ”ei ylistytytä, en nouse”. Ja auta armias, jos pyydettiin nousemaan ylös. Silloin sisäiset sensorit heräsivät ja aloin puntaroimaan ”ettei nyt vain pumppaisi tuota ylistystä!” No, edelleenkään en pidä moisesta, pelkkään fiilikseen pohjautuvasta ”pumppauksesta”, mutta nousen […]

Read More

Oletko aivopesty?

Olin joskus pienenä poikana eräällä hengellisellä lastenleirillä. Leirillä järjestettiin yöllä konsertti, jossa soitti melko tuntematon bändi. Keikan aikana bändin rumpali heitti teatraalisesti yleisön joukkoon rumpukapulan, jonka poimin maasta ja laitoin taskuuni. Eräs toinen pieni poika huomasi tämän, ja hymyilin hänelle ilkikurisesti. Hänellä oli kuitenkin aivan täysin eri mietteet aiheesta kuin minulla. Hän tuli luokseni ja […]

Read More

Kirottu viikunapuu

Moni lienee ihmetellyt, miksi Jeesus kirosi viikunapuun (Matt. 21:19, Mark. 11:13–14). Ihmetystä lisää se, että Markuksen kohdan mukaan vielä ei ollut viikunoiden aika. Eikö Jeesus tiennyt tätä, vai onko Jumalalla jotakin erityistä hampaankolossa viikunoita vastaan? Keväällä ennen varsinaista viikunoiden aikaa viikunapuuhun kasvaa syötäviä kukkanuppuja eli varhaisviikunoita. Jeesus epäilemättä tiesi, että lehdessä olevassa viikunapuussa tulisi olla […]

Read More

Uusi alku

Kurttuisen vauvan ensimmäinen rääkäisy. Punastelevan ihastuksesi takelteleva ja ujo rakkaudentunnustus. Kuuman kiukaan ensimmäinen sihahdus raskaan työviikon päätteeksi. Me rakastamme näitä hetkiä, eikö vain? Pelkkä niiden mainitseminen herättää jotakin sydämessä – joko lämpimiä muistoja tai syvää, ehkä kipeääkin kaipuuta. Kaikki nuo hetket aloittavat jotakin uutta ja kaivattua. Ne tuovat päätökseen sellaisen ajanjakson, josta olemme jo saaneet […]

Read More